Kirppu

Meille tuli 1,5 viikkoa sitten kirppu asumaan. Kirpusta puhuttiin jo pitkään ja ajatus kirpusta tuli oikeastaan tuolta toiselta osapuolelta. Piti sit pitkään pohtia, et otettaisiinko kirppu vai ei. Lopulta itsekin lämpenin ajatukselle ja aloin etsimään sopivaa kirppua. Tori.fi:stä löytyi yllättäen aika montakin kirppua vailla kotia. Lähettelin viestejä ja kyselin mutta vastauksia en juurikaan saanut. Tietenkin tuli vastaan se, että kolme kuikuttajaa ei samaan 100cm:n levyiseen häkkiin mahdu. Ensiksi piti siis lähteä etsimään isompaa häkkiä. Mistään vaan ei meinannut tuntua löytyvän 160cm:n levyistä häkkiä. No, Porvoon eläinkaupasta sekin löytyi.

Sitten sainkin vinkkiä kysellä kirpuista Suomen marsuyhdistyksen sivuilta. Helsingistä löytyikin yksi kasvattaja isompine ja pienempine kirppuineen. Aloin jo kovasti miettimään nimeä kirpulle. Vaihtoehdoiksi muodostui Wäpä, Kili ja Fili. Onneksi sieltä sitten tuli pikainen vastaus ja muutenkin Helsingissä vietetyn viikonlopun jälkeen lähettiin katsomaan kirppuja. Sain kaverilta kantokopan lainaan, niin saatiin kirppu vietyä kotiin asti.

Kotona piti sitten pestä kaikki kipot, juomapullo ja häkki. Tuo toinen osapuoli tutustutti sohvalla kirpun isompiin poikiin. Oli jännä katsoa, miten tuttavuutta tehtiin. Ja miten PIENI kirppu oli noihin kahteen muuhun verrattuna.

                                                         Kirppu eli Flying Fili  

                                            vasemmalta oikealle: Vili, Huli ja Fili

Poets of the Fall ja Jenni Vartiainen

Totesin, että edellisestä blogitekstistä on hieman taas aikaa. Noh, jospa nyt korjaisi asian.

Ollaan tuon toisen osapuolen kanssa oltu parilla keikalla täs viimeisen 2kk:n aikana. Joskus aikaa sitten tuli huomattua, että Poets of the Fallilla olisi keikka Helsingissä ja sinne olisi päästävä. 

Siitä ei kauaa mennyt, kun alettiin miettimään, että kenenkäs keikalle seuraavaksi. Jenni Vartiainen oli sitten seuraava ja päädyttiin Jenninkin suhteen lähtemään Helsinkiin.

Onnekseni tuo toinen on hieman hatarapäinen, niin sain annettua Poets of the Fallin liput synttärilahjana. Eikä siis ollut herralla mitään muistikuvaa, että oltiin asiasta keskusteltu aiemmin keväällä. 

Perjantaina 3.10. suunnattiin Helsinkiin Tavastia -klubille. Kummallakaan meistä ei ollut mitään havaintoa, millainen paikka Tavastia olisi mutta onneksi kaveri valaisi, että se on vähän pieni mesta. Oltiin ajoissa paikalla, eikä tarvinnut paljoakaan jonottaa sisään. Ensimmäinen reaktio oli, kun päästiin sisälle, että apua miten pieni paikka. Täälläkö bändi sitten esiintyy? Mihin kaikki mahtuu? Keikka kun oli loppuunmyyty. Myöhemmin kuitenki ovet avautuivat eri tilaan, jossa tilaa sitten olikin vähän enemmän. Saatiin erittäin hyvät paikat lavan vierestä. Just pikkasen ennen keikkaa mulle iski päälle hirvee hiki, silmissä sumeni ja korvissa alkoi humista. Menin sitten istumaan portaille pää polvissa. Onneksi laukussa oli mynthoneita, joita sit aloin popsimaan, että verensokeri nousis ylöspäin. Yritin päästä siirtymään taaemmas, jossa olisi vähemmän porukkaa ja paremmin ilmaa mutta, kun nousin ylös ja pääsin muutaman askeleen eteenpäin, alkoi taas pyörryttää. Mulla oli onneksi mukana ihana mies, joka haki mulle baaritiskiltä kylmää jaffaa. Se auttoi sen verran, että pääsin siirtymään taakse parempaan ilmaan. Sieltäkin näki kyllä ihan hyvin lavalle. Loppukeikka meni siis hyvin ja pystyttiin molemmat nauttiin keikasta.

Myöhemmin kuulin kommenttia, että mua oltiin luultu känniseksi. Kiitos, kyllä, tulin tosi känniin juotuani tasan yhden karpalolonkeron!!

Viikko sitten koitti toinen odotettu keikka, Jenni Vartiainen Finlandia -talolla. Katsoin etukäteen netistä, että mitä keikasta kerrotaan ja näin, että keikka kestäisi 100min eli 1h 40min. Kaveri, joka jälleen kerran oli ihana ja toimi meillä kuskina, totesi, että onpas lyhyt keikka. Sisälle Finlandia-taloon ei tarvinnut jonottaa mutta narikassa oli ruuhkaa. Ihmettelin kovasti, että vain kaksi narikkatyöntekijää per narikka. Ei siinä, narikoita oli useampi mutta siltikin! Monta sataa ihmistä oli katsomassa, joten aika moni vei takkinsa ja reppunsa narikkaan. Tämäkin keikka siis loppuunmyyty.

Pari päivää ennen keikkaa kaivoin Googlen kautta Finlandia -salin pohjapiirustuksen ja etsin sieltä istumapaikat. Totesin, että kerrankin kävi hyvä tuuri: saatiin suht keskeltä paikat ja vielä sen verran kaukaa, ettei tarvinnut niska kenossa katsella mutta oltiin kuitenkin riittävän lähellä. Eka osa konsertista oli akustista, herkkää ja kaunista. Yllättävää olikin, että sitten olikin puolen tunnin väliaika, jonka jälkeen meno muuttu rokkaavammaksi. 

Kummatkin oltiin enemmän kuin tyytyväisiä keikkaan. :)

Katsotaan sitten taas ensi vuonna monelleko keikalle päädytään. :)

Piispantarkastus

Meidän seurakunnassa oli viime viikolla piispantarkastus. Mitä ihmettä sellainen sitten tarkoittaa? Tarkastaako seurakuntalaiset millainen ihminen piispa on vai tarkistaako piispa millaisia me seurakuntalaiset ollaan? No, ehkä molemmin päin.

Olen kerran aikaisemmin tavannut piispan, kun hän kävi viime vuoden tammikuussa täällä. Niin siis Loviisa kuuluu Helsingin hiippakuntaan, joten piispana on Irja Askola.

Elokuun lopulla meillä oli päivä, jolloin valmisteltiin piispantarkastusta. Paikalla oli tuomiokapitulista porukkaa kymmenkunta henkilöä. Aamupäivästä juteltiin yleisesti millaista on olla seurakunnassa töissä ja mitä odottaa piispantarkastukselta. Se oli ihan mielenkiintoinen aamupäivä. Iltapäivällä puhuttiin meidän seurakunnan nuorisotyön tilanteesta ja kanttorit palaveerasivat hiippakunnan kanttorin kanssa eli minun osallistumista ei enää kaivattu.

Torstaina tosiaan alkoi piispantarkastus aamun rukoushetkellä ja aamukahvilla kirkossa.
Edellisenä viikonloppuna minulle nousi lämpö, sinnittelin maanantain töissä ja tiistain ja keskiviikon lepäsin kotona, että olisin torstaina sitten kunnossa ja valmiina elämäni ensimmäiseen piispantarkastukseen. Niin... ei se mennytkään niin helposti. Keskiviikkoiltana katosi ääni ja nousi 38 asteen kuume. Ei auttanut kuin ääni pihisten soittaa eka pomolle lievästi harmistuneena, etten saavu paikalle ja sitten soitto lääkärille.

Rukoushetken ja aamukahvin jälkeen piispa seurueineen lähti käymään ydinvoimalalla. Oma osuuteni olisi jatkunut iltapäivällä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden neuvotteluiden merkeissä. Illalla oli hyväntekeväisyyskonsertti kirkossa.

Perjantaina aamusta olisin päässyt tutustumaan uuteen koulukeskukseen. Päivällä yhteinen lounas ja iltapäivällä piispaa haastateltiin torilla ja tarjottiin lettuja ja kahvia.

Sunnuntaiksi olisin halunnut päästä messuun mutta kun olin saanut allergisen reaktion buranasta, olin valvonut muutaman tunnin yöllä, niin totesin, ettei minusta oikeen ole messuun seuraamaan piispan saarnaa.

Iltapäivällä nousi taas 38 asteen kuume. Ei muuta kuin soitto uusiksi lääkäriin maanantaiaamuna ja kiitos, sain antibioottikuurin akuuttiin keuhkoputken- ja poskiontelontulehdukseen.

Piispa muuten löytyy Facebookista: Piispa Irja Askola

Uusi alku?

Parisen viikkoa sitten meni asiat uusiksi, kun tuli tuon parisuhteen toisen osapuolen kanssa muutettua saman katon alle.
Itse olin jo pitkään haaveillut asiasta. Kesäkuun puolessa välissä alkoikin ihan vakavissaan pyörimään ajatus, entä jos siitä tulisikin totta?
Porvoota ja Loviisaa kauemmas emme halunneet muuttaa, johtuen molempien töistä, joten näistä aloitettiin asuntojen etsintä. Muutamaa asuntoa käytiin katsomassa ja sitten löytyikin se sopiva.
Saatiin lupa tehdä pientä remonttia, siispä seinät paikkaukseen ja uutta maalipintaa. O halusi muovimaton tilalle laminaatin eli siinä sitten alkoi keskustelu millainen sen pitäisi olla. Mutta ongelmaksi meinasi muodostua sen asentaminen. Kumpikaan meistä kun ei ollut sellaista asentanut. Joskus asioista kannattaa sanoa ääneen, niin saatiin naapurista apua.
O siirsi hyvissä ajoin tavaransa omasta yksiöstään mun yksiöön, niin tuli pikkasen ahdasta ja piti saada omatkin tavarat pakattua.
Onnekseni sain pariksi viimeiseksi päiväksi kaverin auttamaan muuttokuorman tekoon ja saatiin kaikki tavarat siirrettyä uuteen asuntoon. Mulla siis muuttomatka oli kauhean pitkä. :D

Tärkeimmät asiat ovat siis laitettu paikoilleen eli soffa ja tv olkkariin.

Nyt siis oli viikonloppuna tarkoituksena laittaa tavaroita paikoilleen mutta molemmat oltiin kuumeessa, niin ei oikein löytynyt voimia mihinkään. No okei, tein lauantaina 1,5h kävelylenkin ja eilen tein mokkapaloja. :P

Jos tämän viikon aikana saisi jotain aikaiseksi. :)

Huh hellettä

Loma oli, loma meni, jälleen kerran ja töihin on palattu hikoilemaan. Niin, työhuone on vanhassa puutalossa, niin eihän siellä mitään ilmastointia ole. Tuuletin joo mutta sitä voi hyvä jos ykkösellä pitää, koska muuten se alkaa pitää sellaista meteliä, että se lähtee lentoon ihan just! :D

Viimeisellä lomaviikolla ei ihmeempiä tapahtunut. Toinen puolisko oli kipeänä, niin oleilin vain. Ensi viikonlopun häissä vieraana oleminen pelastui, kun löysin kaksi ihanaa mekkoa. Viikonloppuna ja ensi viikolla siis pitäisi olla vielä helteisempää. Huh!
Noh, ensi viikolla tämä tyttö viettää kaiken vapaa-aikansa meressä! Siis olen riparilla ens viikon ja ja kun hommat on hoidettu päivällä, niin kyllä yritän lilluskella vesissä mahdollisimman paljon, kun se muutenkin on tänä kesänä jäänyt aika vähiin. Tasan kerran olen käynyt uimassa (ensin kylmää ja sitten 1,5 viikkoa flunssassa), huomenna siihenkin tulee muutos. :P

Lauantaina suuntasin toisen puoliskon kanssa kaveripariskunnan luokse Helsinkiin. Iltapäivällä suunnattiin yhdessä piknikille Suomenlinnaan. Ekaa kertaa tuli siellä oltua. Kaveri availi hieman ääntään säikkyessään kyytä ja toisen puoliskonsa temppuiluja. :D Ihmetytti hieman, kun helikopteri pörräsi pitkään yläpuolella mutta seuraavan päivän Iltalehden uutisista löytyi syy tapahtuneeseen.
Oli sen verran porukkaa ollut saarella, että piti jäädä toistakin lauttaa odottelemaan.
Illalla kun ajeltiin takaisin Porvooseen, nähtiin matkalla kaksikin kuumailmapalloa. Juurikaan kuvia niistä saanut, kun aina oli joku puu tai rakennus edessä. Hidas kuvaaja. xD Olin kuulemma rölli, kun oli hieman likaiset varpaat. Minkäs minä sille voin, että hiekka värjäsi paljaat sandaaleissa olleet varpaat ruskeiksi?
Seuraavaa reissua odotellessa.. :)

Koheltaja jälleen vauhdissa

Oon nyt tässä ollu kesälomalla tän kuun alusta lähtien. Viime viikko meni sit sairastaessa kesäflunssaa. Oon jo tottunu sairastamaan lomalla mutta jälleen kerran ärsytti, ku jouduin perumaan sovitun reissun. Ens kesänä teen kaikki ex temporeena, niin ei sitten ei tartte perua mitään.
Viikolla alkoi tekemään mieli lihapelmeneitä. Kävin ostamassa niitä ja tiistaina aloin sitten paistamaan niitä. Laitoin öljyn pannulle kuumenemaan. Kun se öljy on kuumentunu, mulla on ollu tapana pyöräyttää pannua, että se öljy leviäisi kunnolla. Nyt se sitten pyörähti liian vauhdilla ja poltin sormeni. Otin pakastimesta kylmäkallen, kiepautin pyyhkeen sen ympärille ja painoin sillä sormea. Vaihdoin sen kuitenkin kylmään veteen. Hain ensiapuoppaan kirjahyllystä ja tsekkasin, et 20-30 min sitä palokohtaa on pidettävä veden alla. Tein työtä käskettyä ja samalla paistoin pelmeneitä.
Hetken päästä, ku olin ottanu sormen pois vesihanan alta, alkoi polte. Hain pakasteporkkanapussin pakastimesta ja pidin sormeani siinä, kunnes kokeilin laittaa bepanthenia. Taas sattui. Sama homma uudelleen. Eilen huomasin, että siihen sormeen oli ilmestynyt rakkuloita. Taas ea-opas käteen, 2. asteen palovamma kyseessä, jes!
Nyt se sormi on paketis, ku siihen sattu koko ajan tein mitä tahansa.
Ei tää ollu ku viides palovamma mut pahin. :\
Huomenna sitten Pieksämäelle viikonlopuksi. :)

Tukholman reissu

Käytiin viikonloppu reissulla Tukholmassa viikkoa ennen juhannusta. Joskus pienempänä oon ollu Ruotsissa käymässä mutta se on ollut Vaasa-Uumaja-Vaasa -risteily ja muistaakseni en silloin noussu ollenkaan maihin.

Nyt lähdettiin kuuden jälkeen illalla Helsingistä kohti Tukholmaa. Tuntui oudolta ajatukselta nukkua hytissä. Sisustus oli aika pitkälti pinkkiä. :D Tosi paljon siellä oli lapsia ja mitä en itse henkilökohtaisesti (ei sitten tartte vetää herneitä nenuun) ymmärrä, oli että lapsia otettiin mukaan myös ravintolaan, missä aikuiset oli humalassa. Ei kyllä ihan pienten lasten paikka ollut.

Lauantaiaamulla saavuttiin sitten Ruotsiin. Ostettiin laivasta "yhteysbussiin" liput. Päästiin bussilla kätevästi satamasta keskustaan. Ensimmäisenä lähdimme suuntaamaan kohti kuninkaanlinnaa. Matkalla huomasin, että tuulee ihan kivasti, eikä hiusponkkaria löydy mistään. Kyllä ärsytti pikkasen, kun hiukset oli koko ajan joko suussa tai silmillä.

Löydettiin ilman suurimpia ongelmia kuninkaanlinnalle ja siinä oli pienimuotoinen vahdinvaihtokin juuri passelisti. Kiersimme linnan ympäri ja etsimme samalla jotain kahvilan terassia mihin istahtaa hetkeksi juomaan jotain. Pääsimme pienelle kioskille ja saatiin vesipullot juotua, niin alkoi kuulua musiikkia. Ihmeteltiin, että mitäs nyt tapahtuu. No, nähtiin ratsukkoja liikenteessä ja pääteltiin, että joku kulkue alkaa. Kierrettiin sitten kuninkaanlinnan takapihalle ja siellä sitten oli "muutama" muukin. Minä pätkänä en sitten nähny yhtikääs mittää vaikka yritin varpailla seisoskella ja kuikuilla väkijoukon päiden yli. Tai no, näin minä, että siellä oli ratsukoita ja valtava määrä soittimia. Jonkin aikaa siellä seisoskeltiin kunnes lähdettiin jatkamaan matkaa.

Laiva lähti alkuillasta takaisin Helsinkiä kohti. Istuskeltiin käytävillä ja kahvilassa kuluttamassa aikaa. Juotiin parit drinkit ja pikkasen juhlistettiin ensimmäistä yhteistä vuotta. Oli sellainen tunne, että mihin tuo ensimmäinen yhteinen vuosi katosi?
Aika paljon se laiva keinui takaisin päin tullessa mutta sain aika hyvin nukuttua, enkä taaskaan ollut huomannut, että oltiin Maarianhaminassa pysähdytty, niin kuin menomatkallakin.

Haikeutta?

Nyt taas koitti se aika, kun kaikki kerhot ovat jäämässä tauolle. Viime viikolla jo jäi päiväkerhot, askartelukerho ja poikien kokkikerho tauolle. Ensi viikolla on vielä yksi iltapäiväkerho, tyttöjen kokkikerho ja perhekerho. Sitten alkaakin lasten hoitoparkki, mistä kaksi vuotta sitten aloitin työni.
Samalla on käynnissä muutoksen aika: työparini päiväkerhossa vaihtuu ensi syksynä, kun nykyinen työparini jää eläkkeelle. Nuorisotyönohjaajamme on poissa kuvioista ensi vuoden kevääseen asti, jolloin palkataan uusi, sitä ennen tulee sijainen.
Ehkä nyt sitten tehdään urakalla kaikenlaisia muutoksia kerhotoimintoihin.
Eilen tehtiin kevätretki Tykkimäelle. Lämpöä riitti ja lapsilla oli hauskaa. Lopputulos tolle reissulle oli omalla kohdallani huono olo bussissa ja pitkäkestoinen pieni päänsärky, joka ei talttunut veden juonnilla ja särkylääkkeellä. Oli kyllä huivi päässä ja litra vichyä mukana mutta juotavaa olisi pitänyt olla tuplasti enemmän. Ehkä sitten opin, kun lähdetään hoitoparkkilaisten kanssa Tykkimäelle, niin otan rinkan, jonne mahtuu juotavaa kunnolla ja lasten tavarat. :D

Nilkka muuten ei ole vielä täysin kondiksessa mutta viime viikonloppuna, kun kaverini Pohjanmaalta oli kylässä, niin käveltiin lauantaina ympäri kaupunkia ja jalka jopa kesti näköalatorniin kiipeämisen. Olen silti varovainen, koska nyt kun se on kerran nyrjähtänyt kunnolla, niin se saattaa seuraavalla kerralla nyrjähtää helpommin.

Mikä parasta, mun pyörä on nyt täällä eikä tuolla 400km päässä, niin pääsee tutkimaan paikkakuntaa pyörän päältä. :) Mut nämä mäet... huoh! Kun on tottunu ajamaan tasaista maata ja täällä kun tuntuu olevan joka kohdassa "maa kohollaan". Ehkä tää kuntoki joskus nousee :D

Turhautumisen turhautuminen

On taas tuo kirjoittaminen jäänyt mutta kai sitä voisi yrittää taas ryhdistäytyä.
Tuntuu, että tuo työterveys on kohta mun toinen koti. Sen verran usein on viimeisen reilun puolen vuoden aikana tullu siellä käytyä. On ollut kaikkee keuhkoputkentulehduksesta luomenpoistoon, viimeisimpänä nilkan nyrjähdys.
Viikon sitä oon nyt kestäny ja pitäis vielä ainakin 2 viikkoo kestää. Joka päivä on kipuja, joka päivä pitää miettiä, minkä verran uskaltaa kävellä ja mitä kautta, että jalka rasittuisi mahdollisimman vähän ja kestäisi paremmin, osuuko jalka johonkin, satuttaako lapsi minua vahingossa törmäämällä jalkaan, koskemalla siihen?
Nyt olisi paljon mitä haluaisi tehdä mutta nyrjähtänyt nilkka estää sen tai siis siirtää jonkin ajan päähän. Olin kyllä aika iloinen, kun sain tänään kunnolla samaa paria olevat sukat jalkaan ja kengät kunnolla jalkaan. Pienet on mun ilot tällä hetkellä... Viikon kuljin side jalan suojana ja crocsit jalassa.
No, ehkä mieluummin nyrjähtänyt nilkka kuin murtunut, jolloin pitäisi olla sairaslomalla pitempään.
Nythän en sairaslomaa saanut...
Toisaalta, viime viikonloppuna passattiin jo sen verran kiitettävästi, että tuli mieleen mitäs seuraavaksi satuttaisin mutta tää kipu ei ole sen väärti.
Toisaalta en ole tottunut ottamaan muilta apua vastaan. Jääräpäisenä pohjalaasena on menty sisulla kaikkialle, "kyllä mä pärjään". Nyt tuntuu oudolta ottaa apua vastaan mutta ehkä se toisaalta on hyvä, että on välillä vielä enemmän lähestyttävä.

                                                   "norsujalka" & verenpurkauma

Me mennään Tallinnaan, pu-pummilla Tallinnaan

No, ei kyllä ihan pummilla Tallinnaan menty.
Toiselle puoliskolle tuli tuossa kolmisen viikkoa sitten ajatus, että olisi kiva mennä laivalle. Minä, joka en ole koskaan ollut Tukholmassa, innostuin ajatuksesta. Sitten tulikin kommentti, että jos sittenkin mentäisiin Tallinnaan. No, mikäs siinä. Ihan huvikseen aloin sitten selailemaan matkoja ja lopulta se tuli varattua.

Saatiin kyyti Helsinkiin, niin ei tarvinnut pohtia, minne jättää auto parkkiin tai miten busseja kulkisi Helsinkiin ja miten Katajanokalle asti pääsisi.

Siellä sitten oltiin hyvissä ajoin, niin juotiin pullakahvit odotellessa laivaan pääsyä. Laivassa todettiin porukkaa olevan sen verran paljon, ettei meinannut istumapaikkaa löytää. Heti, kun Tax-Free aukeni, porukka paineli sinne.
Ikinä ei ole kyllä niin kovasti laiva keinunut kuin mitä nyt. Tosin, maissakin oli ollut perjantaina tosi kova tuuli. Ekaa kertaa tuli jopa huono olo.

Päästiin onneksi perille asti ja sitten taksilla hotellille. Pikkasen kyllä jännitti, kun kuski ajoi aika vauhdikkaasti hotellille. Tähän mennessä tottunut johonkin 8. kerroksen hotellihuoneeseen, niin nyt olikin kerros 19/24.

Lauantaina, perjantaisesta väsymyksestä ja 7h yöunista huolimatta, lähdimme aamupäivästä kiertelemään vanhaa kaupunkia. Vielä tuuli aika reippaasti mutta oli ihanaa kun aurinko paistoi.
Käytiin parissa kirkossa, kierrettiin näköalakohteita ja käytiin kahvilla. Sieltä suunnattiin tutkimaan Virukeskusta. Palattiin iltapäivällä hotellille ja kas, sitten tulikin nukuttua päikkärit.

Ennen päikkäreitä ehdittiin pohtia ruokapaikkaa ja päädyttiin italialaiseen ravintolaan, nimeltä Vapiano. Se oli aika jännä paikka. Kun päästiin ovesta sisään, meille annettiin kortit ja selitettiin miten homma toimii. Varattiin istumapaikat, tutkittiin ruokalistaa ja tilattiin juomat. Juomat tallennettiin kortille ja sitten lähdettiin tilaamaan ruokaa. Päädyttiin tilamaan Salsiccia con fichit, ne tehtiin siinä nenän edessä. Sitten vielä jälkkäriksi Death by chocolate ja Torta di coco e lime.
Sitten kun ne oltiin saatu kortille kerättyä ja ruuat nautittua, vietiin kortti kassalle ja sieltä katsottiin hinnat ja maksettiin.
Ajattelin itsekseni, että harmi, ettei ole alamäkeä hotellille, muuten voisi kieriä perille. :D
Käveltiin vähän pidemmän kautta takaisin hotellille ja otettiin matkalla muutama kuvakin.

Sunnuntaina nukuttiinkin pidempään ja aamupalan jälkeen hengailtiin hetki hotellihuoneessa ennen kuin kirjauduttiin ulos hotellilta ja lähdettiin kävellen satamaa kohti. Siis, se hotellihan ei ollut kovin kaukana satamasta, joten se kävely oli ihan jees. Pikkasen alkoi sitten ärsyttämään, kun tuli vähän vettä. Saatiin tavarat säilytyslokeroon, pidettiin pieni istumatauko ja lähdettiin kierteleen kauppoja ja taas satoi. Harkittiin tosin aikaisemmin jo, että lähdetään kiertelemään kauemmas mutta se vesisade vei innon kaikesta. Joten hengailtiin sitten terminaalissa reilu tunti kunnes päästiin laivaan ja saatiin odotella melkein 1,5h ennen kuin laiva lähti. Tällä kertaa oli paljon inhimillisempää olla laivassakin, kun ei enää keinuttanut.

                                         Edessä vasemmalla Viron vapaudenmuistomerkki

                                                                City-train

                                                       Hotellimme Radisson Blu Sky

                                                           Hotellihuoneemme


Seuraavaa reissua odotellessa... :)

Viikonloppu

Viikonloppu tuli pitkästä aikaa vietettyä tuon toisen osapuolen kanssa täällä mun luona. Viikolla sovittiin leffaan menosta Porvooseen lauantai-iltana.
Tulikin ajatus lähteä lauantaina käymään kirppiksellä täällä Loviisassa. Sitä ennen lähdettiin kävelylle ja tuli jotenkin tunne, että ollaan tutkimusretkellä, kun käveltiin sellaisia katuja pitkin, joita minäkään en tämän 1,5v:n aikana ole kertaakaan kulkenut. Ei siinä, oli ihan kivaa. :) Välillä mietittiin, mihin suuntaan käännytään vai jatketaanko eteenpäin.

No, palattiin kävelyltä ja päätettiin suunnata samantien Suurkirppikselle. Jostain kumman syystä sain sitten käteeni herran autonavaimet ja kehoitus suunnata kuskin paikalle. Minähän en autoo omista, joten edellisestä ajokerrasta on siis "hieman" aikaa eli toisin sanottuna heinäkuussa ajoin viimeksi. :D Sain sen auton ehjänä perille mutta takaisin en sitä sitten ajanut.

Sitten tulikin tehtyä se diili, että minä ajan illalla Porvooseen ja toinen osapuoli yöllä takaisin Loviisaan. (Mun piti olla sunnuntaina aamusta töissä perhemessussa, niin ei jääty sitten Porvooseen yöksi)
Leffa, RoboCop, alkoi klo 21 mutta kävimme sitä ennen kahvilla Coffee Housessa, joten lähdimme ennen klo 20 Loviisasta.
Siitä kun mä oon viimeksi ajanu motarilla on ikuisuus! Enkä mä nyt sit yhtään tykänny asiasta ja sen sit huomas nopeudesta ja kuulemma ajoin liian sivussa. Yleensä tarkistan auton sijainnin kaistalla sivupeilien avulla mut kun jäi ne sit säätämättä, niin...
Enkä sit tajunnu, et miten noi pitkät saa lätkäistyä päälle, ettei tarttis vivusta pitää kiinni, niin mä sit sormet krampissa köröttelin motarin. Ei siinä, auto pysyi jälleen ehjänä ja huokasin sit todella syvään, ku päästiin Coffee Houseen ja sain kahvikupin eteeni.

Mutta tuo toinen osapuoli saa kyllä isot pisteet siitä, että uskalsi antaa auton mun ajettavaksi ja olla vielä kyydissäkin! :D

Lomailua

Pari viikkoa sitten tuli pidettyä lomaa, kun oli tuosta viime kesän riparista vapaat pitämättä. Lähdin sitten Tampereen ja Nokian kautta Kauhajoelle vanhempieni luokse lomailemaan. Näin parin päivän aikana kaikki neljä tädin pientä rakasta ja miten musta jotenkin tuntuu, että ne kaikki ovat kasvaneet ihan valtavasti, varsinkin Nyytti sen jälkeen, kun täytti joulukuussa 2v.

Käytiin vanhempien kanssa tiistaina Seinäjoella pyörähtämässä ja thaimaalaisessa ravintolassa syömässä. Oli muuten hyvää ruokaa ja sopivan tulista. :)

Torstaina oli melkein se loman paras päivä, kun pääsin käymään mummin luona. :) Mummin luota suunnattiin sitten Tampereelle.

Perjantai-iltana tapasin yhden kaverin ja mietin pitkin päivää, että koska me viimeksi ollaan nähty. Totesin, että pariin kertaan joskus Tampereella mutta edellisestäkin kerrasta on varmaan se 4v. aikaa. Se melkein 5h mikä oltiin yhdessä, meni ihan liian äkkiä. Pitäisiköhän sitä saada aikaiseksi nähdä hänenkin kanssa useammin? :D

Lauantaina iltapäivästä tapasin sitten toisen kaverin, jonka kyllä näin viimeksi viime kesänä ja heti tuli kommentti, että siitäkin on liian pitkä aika. Saatiinpa juteltua kunnolla ja kahvit juoduksi. :)

Niin, olin taas sekaamassa keittiössäkin loman aikana ja tein pohjalaista sapuskaa eli Kaljavelliä.

6 annosta

1 l vettä
1/3 kkp riisiä
1 kkp siirappia
1 kkp rusinoita
kotijuustoa, paloina
2-3 kkp kotikaljaa/olutta
1-3 rkl vehnäjauhoja

Klimppitaikina:
1 kpl muna
1 kkp maitoa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
vehnäjauhoja

Laita litra vettä kattilaan, anna kiehua. Lisää riisit ja keitä ne pehmeäksi.

Tee klimppitaikina sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Taikinan pitäisi olla kuin paksu lettutaikina. Kasta teelusikka kattilassa kuumaan veteen, ota taikinasta teelusikalla klimppejä (taikinakasoja) ja pudottele ne suoraan kiehuvaan kohtaan. Anna hetken aikaa kiehua ennen kuin sekoitat, etteivät klimpit murene.

Lisää keittoon siirappi ja rusinat. Lisää kotijuusto viimeiseksi paloina. Sekoita vehnäjauhot ja kotikalja/olut keskenään ja lisää ne velliin. Anna vellin kiehahtaa.

Jos vellistä haluaa vähän pehmeämmän makuisen, kotikaljan/oluen tilalla voi käyttää myös piimää.

Kokeileva keittiö osa 1

Heeh, piti sitten eilen kokeilla tehdä uutta ruokaa.

Alkuperäinen ruoka oli Tonnikala-nahcosvuoka mutta tonnikalan korvasin jauhelihalla.

4 annokseen tulee

200g maissilastuja
1 sipuli
1/2 isosta punaisesta paprikasta
1 tlk tonnikalaa öljyssä / 400g jauhelihaa
75g juustoraastetta

Valkokastike:
1 1/2 tl margariinia
1 rkl vehnäjauhoja
1 1/2 dl maitoa
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria

Valmista ensin valkokastike. Kuumenna rasva kattilassa. Älä ruskista sitä. Lisää jauhot ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää kylmä maito vähitellen koko ajan sekoittaen. Sekoita, kunnes kastike sakenee ja riittävästi nestettä on lisätty. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen 5min. Mausta.

Kuori ja viipaloi sipuli. Viipaloi paprika. Valuta tonnikalasta öljyä pannulle tai vaihtoehtoisesti laita joko voita ja öljyä pannulle. Jos teet jauhelihaversion, lisää jauheliha pannulle ja ruskista se.
Kuullota sipuli ja lisää paprikanviipaleet joukkoon. Sekoittele muutama minuutti, että paprikat hieman pehmenevät. Voitele laakea vuoka. Kaada vuoan pohjalle puolet maissilastuista. Levitä päälle sipulipaprikaseos, tonnikala tai jauheliha sekä valkokastike. Peitä pinta lopuilla maissilastuilla. Ripottele päälle juustoraaste. Paista 200 asteessa n. 10min.

Reseptin nappasin uudesta kirjasta Kerho keittiössä - Kokkikerho-ohjelmisto, jonka löysin viikolla Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiviltä Jyväskylästä.

Jos et oikein hallitse valkokastikkeen tekoa, suosittelen ostamaan kaupasta Dolmion valmiin valkokastikkeen.

Sain eilen ruuan valmiiksi ja kun olin menossa ottamaan siitä lautaselle annosta, poikaystäväni kysyi, missä se valkokastike on. Sitten alkoi hieman naurattamaan. Se oli edelleen siinä purkissaan ja purkki jääkaapissa. :D

Jos nyt sitten suuntaisi taas keittiöön, tekemään riisiä broileri-currykastikkeella. :)

Uusia vuosia!

Jäi tuo vuoden viimeinen blogiteksti kirjoittamatta viime vuoden puolella, niin nyt sitten voisi vähän tiivistää viime vuotta.

Tammikuussa reilun puolen vuoden uudessa kaupungissa asumisen totuttelun ja yksinäisyyden jälkeen, löysin kaverin. Tai ehkä hän löysi minut, kun hän yhtäkkiä ilmestyi työpaikalleni kesken pitkän työpäiväni. Siitä lähtien ollaan tehty kaikenlaista enemmän ja vähemmän hullua. Kiitos! :)

Toukokuussa oli se Haapsalun reissu ja kesäkuussa tulivat Csömöriläiset vierailulle. Ne oli kyllä ihan mahtijuttuja molemmat!

Kesällä vietin sitten kokonaisen kuukauden kotimaisemissa. Sitten otin itselleni kaksi pientä karvaista poikavauvaa, joiden nimeksi tuli Huli ja Vili.

Alkusyksystä yksi ihana ystäväni, poikkesi kylään, josta sitten tuli poikien kummitäti. Sain jopa ensimmäisen joululahjani silloin. Piti vielä jouluaattoon sinnitellä sen kanssa. No okei, se meni kyllä aattoakin pidemmälle.

Syksyllä tuntui, etten paljoakaan ollut kotosalla viikonloppuisin. Joko olin Porvoossa tuon toisen puoliskon luona tai sitten milloin missäkin. Kävin Turussa Maata Näkyvissä -festareilla, Helsingissä koira(kirppu)vahtina ihanaisen ystävän kanssa, tapaamassa kaksi ihanaa ystävää Pieksämäellä, joita en ollut nähnyt 2,5v ja ensimmäistä kertaa Suomessa. :D Sitten vietin laatuaikaa serkkujen parissa Hollolan Messilässä. Toisen puoliskonkin ottivat hyvin vastaan. :)

Totesin myös, etten enää ikinä koskaan milloinkaan lähde Helsinkiin ilman gps:ää. Oli kyllä olevinaan niin vaikeaa suunnistaa siellä ja hermot tiukalla. Mutta Hobitti - Smaugin autioittama maa tuli nähdyksi. :)

Jouluksi lähdin pitkästä aikaa kotinurkille. Sainpahan viettää mahtavan viikon vanhempieni ja siskon perheen kanssa. :) Miten noi pienet kasvaa aina niin vauhdilla?

Uusi vuosi meni rauhakseen toisen puoliskon kanssa. Käytiin katselemassa raketteja ympäri Porvoota. Vielä just ja just kykenin katsomaan Hang Over 3.

Kuluneen vuoden aikana olen taatusti katsonut eniten leffoja kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena! :D
Listalle pääsee mm. Taru Sormusten Herrasta -trilogia, kaikki 8 Harry Potteria, Millerit, Pacific Rim, Hobitti - Odottamaton matka, Sherlock Holmes, Marvelit.

                                                    Huli (tumma) ja Vili

                                     Onpahan jotain, mitä odottaa tänä vuonna ;)