Piispantarkastus

Meidän seurakunnassa oli viime viikolla piispantarkastus. Mitä ihmettä sellainen sitten tarkoittaa? Tarkastaako seurakuntalaiset millainen ihminen piispa on vai tarkistaako piispa millaisia me seurakuntalaiset ollaan? No, ehkä molemmin päin.

Olen kerran aikaisemmin tavannut piispan, kun hän kävi viime vuoden tammikuussa täällä. Niin siis Loviisa kuuluu Helsingin hiippakuntaan, joten piispana on Irja Askola.

Elokuun lopulla meillä oli päivä, jolloin valmisteltiin piispantarkastusta. Paikalla oli tuomiokapitulista porukkaa kymmenkunta henkilöä. Aamupäivästä juteltiin yleisesti millaista on olla seurakunnassa töissä ja mitä odottaa piispantarkastukselta. Se oli ihan mielenkiintoinen aamupäivä. Iltapäivällä puhuttiin meidän seurakunnan nuorisotyön tilanteesta ja kanttorit palaveerasivat hiippakunnan kanttorin kanssa eli minun osallistumista ei enää kaivattu.

Torstaina tosiaan alkoi piispantarkastus aamun rukoushetkellä ja aamukahvilla kirkossa.
Edellisenä viikonloppuna minulle nousi lämpö, sinnittelin maanantain töissä ja tiistain ja keskiviikon lepäsin kotona, että olisin torstaina sitten kunnossa ja valmiina elämäni ensimmäiseen piispantarkastukseen. Niin... ei se mennytkään niin helposti. Keskiviikkoiltana katosi ääni ja nousi 38 asteen kuume. Ei auttanut kuin ääni pihisten soittaa eka pomolle lievästi harmistuneena, etten saavu paikalle ja sitten soitto lääkärille.

Rukoushetken ja aamukahvin jälkeen piispa seurueineen lähti käymään ydinvoimalalla. Oma osuuteni olisi jatkunut iltapäivällä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden neuvotteluiden merkeissä. Illalla oli hyväntekeväisyyskonsertti kirkossa.

Perjantaina aamusta olisin päässyt tutustumaan uuteen koulukeskukseen. Päivällä yhteinen lounas ja iltapäivällä piispaa haastateltiin torilla ja tarjottiin lettuja ja kahvia.

Sunnuntaiksi olisin halunnut päästä messuun mutta kun olin saanut allergisen reaktion buranasta, olin valvonut muutaman tunnin yöllä, niin totesin, ettei minusta oikeen ole messuun seuraamaan piispan saarnaa.

Iltapäivällä nousi taas 38 asteen kuume. Ei muuta kuin soitto uusiksi lääkäriin maanantaiaamuna ja kiitos, sain antibioottikuurin akuuttiin keuhkoputken- ja poskiontelontulehdukseen.

Piispa muuten löytyy Facebookista: Piispa Irja Askola

Uusi alku?

Parisen viikkoa sitten meni asiat uusiksi, kun tuli tuon parisuhteen toisen osapuolen kanssa muutettua saman katon alle.
Itse olin jo pitkään haaveillut asiasta. Kesäkuun puolessa välissä alkoikin ihan vakavissaan pyörimään ajatus, entä jos siitä tulisikin totta?
Porvoota ja Loviisaa kauemmas emme halunneet muuttaa, johtuen molempien töistä, joten näistä aloitettiin asuntojen etsintä. Muutamaa asuntoa käytiin katsomassa ja sitten löytyikin se sopiva.
Saatiin lupa tehdä pientä remonttia, siispä seinät paikkaukseen ja uutta maalipintaa. O halusi muovimaton tilalle laminaatin eli siinä sitten alkoi keskustelu millainen sen pitäisi olla. Mutta ongelmaksi meinasi muodostua sen asentaminen. Kumpikaan meistä kun ei ollut sellaista asentanut. Joskus asioista kannattaa sanoa ääneen, niin saatiin naapurista apua.
O siirsi hyvissä ajoin tavaransa omasta yksiöstään mun yksiöön, niin tuli pikkasen ahdasta ja piti saada omatkin tavarat pakattua.
Onnekseni sain pariksi viimeiseksi päiväksi kaverin auttamaan muuttokuorman tekoon ja saatiin kaikki tavarat siirrettyä uuteen asuntoon. Mulla siis muuttomatka oli kauhean pitkä. :D

Tärkeimmät asiat ovat siis laitettu paikoilleen eli soffa ja tv olkkariin.

Nyt siis oli viikonloppuna tarkoituksena laittaa tavaroita paikoilleen mutta molemmat oltiin kuumeessa, niin ei oikein löytynyt voimia mihinkään. No okei, tein lauantaina 1,5h kävelylenkin ja eilen tein mokkapaloja. :P

Jos tämän viikon aikana saisi jotain aikaiseksi. :)