Perjantaina tapasin siellä heti kaksi ystävääni, joita en hetkeen ollut nähnyt ja pari tuttua, joita en ollut nähnyt sen jälkeen, kun 1,5 vuotta sitten valmistuin ja lähdin koulusta pois. Oli jotenkin hämmentävä tunne.
Artisteista perjantaina kuuntelin The Rainin, Kontrolin ja LZ7:n. Ne olivat ihan mahtavia. Loppuillasta oli vielä Järjettömän rakkauden salaisuus -messu. Se tunne, kun 9000 ihmistä on yhtä aikaa kuulemassa Jumalan sanaa ja laulavat vielä yhdessä.
Lauantaina, silmät ristissä aamupalan jälkeen, kävin hankkimassa festarikynnet ja kuuntelin Pastoreita ja GFM:n. Sen jälkeen oli puolen tunnin tauko ja sitten alkoi Studiot & Workshopit. Päätettiin yhden kaverini kanssa osallistua vain tytöille tarkoitettuun Studioon nimeltä Pinkkiä ja violettia vai mustaa ja valkoista? Siellä pohdittiin uskovan naisen asemaa yhteiskunnassa. Meillä on paljon erilaisia asioita, jotka enemmän tai vähemmän vaikuttaa meidän ulkonäköön ja luonteeseen. Mainokset, mallit, sosiaalinen paine, muoti jne. Miksi meidän pitäisi olla samassa muotissa toisten kanssa? Emmekö voisi olla sellaisia kuin itse haluamme? Jos olet erinäköinen ja pukeudut omalla tyylillä, miksi saat pitkiä katseita, selän takana kuiskimista, eristäytymistä toisista ihmisistä? Onneksi on edes yksi, jolle kaikki ihmiset kelpaavat just sellaisena kuin on, eli Jumala.
Iltapäivä alkoi seuraamalla saksalaista ilma-akrobatiaryhmää Himmelszeit aerial artistic teamia. He olivat tosi taitavia. Mukana esityksessä oli myös Klaus Kreischer, klovni. Hän kysyi, haluammeko nähdä tempun. Todettiin, että totta kai. Temppu oli saippuakuplien puhallus. :D No, sitten Klaus totesi, että se oli vitsi ja kysyi uudelleen, haluttaisiinko nähdä kunnon temppu. Kyllä, totta kai. Jälleen kerran Klaus puhalsi saippuakuplia mutta hajotti ne vesipyssyllä. Sitten hän kysyi, halutaanko nähdä iso ja mahtava temppu. Tottahan toki. No, hän otti jättikokoisen vesipyssyn, puhalsi saippuakuplia ja hajotti ne valtavalla vesisuihkulla ja kasteli osan yleisöstä. Totesin vain, että hyvä, että istuin sen verran kaukana ja säästyin vesisuihkulta. Totuus ei kuitenkaan mennyt ihan niin.. Klaus hyppäsi lavalta alas ja jatkoi vesipyssyllä suihkuttamista. Kun hän oli lopettanut, hän kääntyi ympäri ja suihkautti viimeisen kerran, niin se osui myös meikäläiseen. Mutta hauskaa oli silti!
Bändeistä kuuntelin Audilen, Great Wide Northin ja Kiitän luojaani sinusta eli kls:n.
Alkuillasta oli taas Studioiden ja Workshoppien aika. Tällä kertaa oli vuorossa Pianomies ja Taskulampun valo. Tavattiin siis työntekijöiden kesken ja meitä viihdytti taitava pianisti Hillel Tokazier. Minä pianonsoittoa harrastaneena olin kateellinen tuosta esityksestä. Niin rento meininki ja millä vauhdilla hän onnistui soittamaan.
Illalla olin myös miitissä, jonka jälkeen oli vielä illan konsertti jäljellä. Siellä esiintyi Tera, Immanuel, Parkour Akatemia, MN-Houseband, pääesiintyjänä kanadalainen Hawk Nelson.
Sunnuntaina vähän pirteämpänä raahauduin aamupalalle ja sieltä Hyvän tuulen suojassa -sanajumalanpalvelukseen. Sen jälkeen sukelsin hetkeksi mukaan metallijunaan HB:n kanssa ja sieltä viimeistä konserttia kuuntelemaan. Siellä esiintyi mm. Miriam, Houseband, Gospelstara 2013 ja Idän ihmeet. Konsertin jälkeen alkoi uninen paluumatka takaisin.
