Tahtoako?

Olin kuluneena viikonloppuna elämäni ensimmäistä kertaa ortodoksihäissä.
Toukokuulla tipahti sinetöity hääkutsu postiluukusta ja tämä tyttö oli kyllä ällikällä lyöty. Mietin, että mites tuon hääkutsun saisi auki, kun ei malttaisi rikkoa sinettiä ollenkaan. Noh, ei auttanut kuin rikkoa se sinetti.

Hääpaikaksi oli valittu Uspenskin katedraali Helsingissä. Tajusin, että Uspenskin katedraali on siis ortodoksikirkko. Koska tiesin, että serkkuni ei ole ortodoksi, täytyi siis morsiamen olla. Unkarilaisten kanssa kun kävimme Helsingissä, katselin tarkkaan, että missä kohtaa Helsinkiä katedraali sijaitsi.

Eilen siis oli nämä odotetut häät. Mitään ennakkokäsitystä minulla ei tilaisuudesta ollut. Olin vain kuullut sulhasen isältä, että kirkossa on tapana seistä koko seremonian ajan. Pelkkä ajatus sai jalkojani särkemään.

Vihkitilaisuus alkoi 20min myöhässä mutta ei sinällään haitannut, kun sai jutella tuttujen ihmisten kanssa ja nauttia aurinkoisesta säästä ulkona. Vieraat asettuivat kirkon sivuille punaisten mattojen päälle seisomaan. Ensin morsiuspari jäi kirkon takaosaan seisomaan ja he tavallaan kihlautuivat uudelleen, koska muuten heidän suhde tulkittaisiin avioeroksi. Myös sekin oli erilaista, että sormukset laitettiin molempien oikean käden nimettömään, ei suinkaan vasempaan niin kuin on totuttu. Morsiusparille annettiin myös tuohus käteen. Koko tilaisuuden ajan, niin meinasin sanoa, että pappi mutta tässä uskonnossa onkin isä, ei lukemalla lukenut vaan tavallaan lauloi. Siellä oli myös pieni kuoro, joka vastasi vuorotervehdykseen.
Varsinainen alttari oli hieman piilossa mutta keskempänä kirkkoa oli pienempi alttari. Siinä oli myös kaksi kruunua, jotka asetettiin morsiusparin päiden yläpuolelle, joka kuvaa avioliittoon kruunaamista.
Tarkempaa tietoa vihkitilaisuudesta voi lukea Avioliiton sakramentista.
Vihkitilaisuus kesti siis 45min. Myöhemmin kuulin, että se oli lyhennetty versio, normaalisti kestää n.2-3 tuntia. Huh!

Kirkosta suuntasimme Kasinonrantaan onnittelemaan morsiusparia ja siirryimme venetaxiin odottamaan siirtymistä hääpaikalle ravintola Boathouseen Liuskasaareen. Ihan mielettömän nättiä katsella Helsinkiä mereltä päin.

Ohjelmassa illan mittaan oli puheita, miekan poltto, hääkakun leikkaus miekalla (sulhanen eli serkkuni ehti kopauttaa jalan maahan ensin), morsiuskimpun ja sukkanauhan heitot, häävalssi ja morsiamen ryöstö.

Paljon sai nauraa, tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella ihanien ihmisten kanssa. Ihan mahtavat häät!